maanantai 31. toukokuuta 2010

Summertime

Viikonloppu Jarin kanssa imaisi niin täydellisesti mukaansa etten ole ehtinyt postaamaan mitään koko kolmeen päivään. Päivitys lyhyesti: OMG, elämä on ihanaa. Jari on ihana. Minä olen ihana (Jarin mukaan) ja huomenna alkaa virallisesti kesä!!!

lauantai 29. toukokuuta 2010

Hmmm…

Vaikka kaikki on täydellistä, niin yksi asia jäi vaivaamaan mua. Vähän nolottaa valittaa nyt, kun kaikki on täydellistä, mutta tiedän että te rakkaat lukijani ymmärrätte mua. Se Jari yllätys. Voi kakki. Tajuutteko mitä se toi mulle? Sellaisia valkoisia naulasysteemejä. En edes heti käsittänyt mitä ne on, mutta sitten Jari selitti mulle, että mun kämpän johdot roikkuu jotenkin hassusti ja niillä pampuloilla vois jotenkin fiksata ne. Toisaalta tosi liikkistä, mutta väkisinkin hiipi illan mittaan mieleen, miten Jari oikein näkee mut naisena? Kun sanotaan, et yllätys, niin sitä odottaa jotain exclua tai ainakin semiexclua. Ehkä mun viime aikojen syvä masennus vioitti mun sielua niin pysyvästi, että olen muuttunut jotenkin… miehisemmäksi. Voi perse. En kestä jos meidänkin suhde on edennyt tälle tasolle, enkä oo Jarin mielestä enää yhtä viehko:(

perjantai 28. toukokuuta 2010

It’s Friday – I’m in love!

Jari soitti!!! Oli kuulemma tullut ihan järkyttävä ikävä mua. Sanoi katsoneensa Tompan snooker -leffan niin monta kertaa putkeen, että on valmis viemään sen divariin. Joogaan ei kuulemma suostu vieläkään, mutta ei se haittaa. Meillä on tänään treffit ja Jari lupasi tuoda yllätyksen. Se on niin ihana ja liikkis. En kestä, olen niin onnellinen kun mulla on tuollainen poikaystävä. Elämä on täydellistä!

Ja Jari – this one is for you baby:

torstai 27. toukokuuta 2010

Ihan ministi liikenteessä

Nyt on uhan pakko oikaista: en ole mikään hirmu mörssäri, joka syö vaan suklaata, vaikka palkitsenkin itseäni aina silloin tällöin. Pieni palkitseminen kuuluu naisten oikeuksiin, vai mitä siskot?

keskiviikko 26. toukokuuta 2010

Carrien kanssa leffaan pääsevät...

LAURANA

"ne ovat vaan miehiä. niille ei voida tehdä mitään ennen kuin ne naiseutuvat itsekseen :D"

JASMI
"Miehiä vaivaa kysymys: Mikä naisia vaivaa?
Ollaan kaikki hankalia, varsinkin yhdistettynä."


SANNA
"Yleensä miehet ei vaan oikein tajuu.

Jos vaikka ostaa ne siisteimmät saappaat, mitkä on ihanimmat ja parhautta IKINÄ, niin mies sanoo, että sullahan on jo tollaset.

Eikä ne tajuu yhtään sitä määrää meikkejä ja laukkuja ja kenkiä ja vaatteita, mitä nainen oikeesti TARVII. Kun niillä itsellään on ne kahdet (risaiset) tennarit "millä pärjää ihan hyvin".

Sit niitten pitää aina olla hirmu miestenmiehiä ja uroita ja machoja, vaikka naisten mielestä ne on ihanempia ilman sitä hirveetä yrittämistä.

Onneks mun mies ei sentään kato noita aiemmin ainituja vinkuIntia-matseja, koska samaan aikaan toiselta kanavalta tulee joku räjäyttävän hyvä tosi-tv ohjelma niinku esim. Bändärille sulhanen.

Mut ajattele, mun miehen mielestä Sex and the City ei todellakaan oo mikään tyttöjen hömppädiibadaaba, vaan se on kattonu mun kans koko sen sarjan ja ekan elokuvan kans. Eli jotain mä oon tehny oikein. :)
"

MILLA
"Logiikan puute"

SATUFOLIO
No hei, miehet ajattelee yksinkertasesti. Ne ei osaa lukee ajatuksia (?? ihmettelen vaan), ne ei ymmärrä pieniä ja hienostuneita vihjeitä eikä todellakaan ymmärrä jos me esitetään kainoja ja ujoja, vaikka oikeesti oltais ihan heikkona niihin. Naisen ehkä on miehelle ehkä, kyllä on kyllä ja ei on ei. NO HALOO! Naisen ehkä on EHDOTON JOO tai EHDOTON EI, kyllä on kyllä ja ei on kyllä. Ihan selkeetä. Mut ei ne vaan tajuu... Yksinkertainen ajattelutapa ja kaikki pitäs selittää suoraan. Huoh.

Otatteko muhun mahdollisimman pian yhteyttä, että saan laitettua liput teille ajoissa postiin: maikkihannele@gmail.com


Maikki kiittää syvään niiaten kaikista viisauksista! Yritän olla selkeämpi ja suoraviivaisempi Jarin kanssa, kunhan se ensin ottaa yhteyttä. Minä en ainakaan soita. Jos ei tajua olleensa pölvästi Urpo, minä en sitä suoraan sano...

Ihanaa elokuvailtaa kaikille teille mahtaville naisille!

tiistai 25. toukokuuta 2010

Uusia uria

Rakkaat lukijani: sonnustautukaa äkkiä aurinkolaseihinne, sillä uusi upea tulevaisuuteni saattaa häikäistä teidätkin. Tatataatatadaa: blogianne tarjoilee tänään yksityisyrittäjä, hiusmuotoilijoiden tulevaisuus, head stylist Maikki!!!

Eks ole upea titteli toi head stylist? Se kitetyttää mun ammattitaidon täydellisesti. Hyvä stylisti näkee hiuksia syvemmälle. Mun käsittelyssä uudistuu paitsi hiukset myö sielu.

Olen itsekin vielä niin sokaistunut tästä kaikesta upeudesta, että aion palkita itseni todella ruhtinaallisesti.

Jätin siis työpaikkani, vanhan elämäni ja pienet ihmiset. Pomo avautui taas yhdestä asiakkaasta. Se mies kävi viime viikolla ja sai älyttömällä käytöksellään mut vähäsen kiehahtamaan. Mutta syy suuttumiseen oli mitä parhain.

maanantai 24. toukokuuta 2010

Valaistumisia

Tajusin tänään jotain todella tärkeää peiliin katsomisesta: aina kun joku käskee katsoa peiliin, katso ja totea, että oletpa kaunis! En jaksa enää synkistellä. Tämä soittolista auttoi mut uuteen alkuun ja se, että mun vastaus Manolo-kisassa oli saanut tsiljoona korkkaria! Manolot, come to Maikki:)


Suuren sielun soundtrack by Maikki:


James Blunt: You are beautiful
DJ Manolo: Te quiero y te miro
Aerosmith feat Run DMC: walk this way
Duffy: Mercy
Florence + the machine: You’ve got the love
Björk: Violently happy
Destiny's Child: Independent women
Sugarbabes: Hole in the head

lauantai 22. toukokuuta 2010

Oman itseni herra (siis rouva, toivottavasti joskus vielä viehättävä sellainen)

En mennyt tänään töihin, miten voisin sen jälkeen miten se pieni ihminen kohteli mua. Pomona sen pitäisi tukea ja lempeästi hio minusta kirkkain ja häikäisevin timantti. Eikä heti kääntyä vastaan, kun joku mitätön lähiörouva ei tajua mikä sille olisi parasta. Sanoin, että olen kipeä. Ja niin olenkin, sydämen särky säteilee kaikkialle kroppaan, enkä ole pystynyt syömään muuta kuin suklaata. Niistäkin kaikkein pienimpiä.

perjantai 21. toukokuuta 2010

MAIKIN KESÄKISA!!!

Aina on hyvä syy piristyä edes vähäsen. Tai oikeastaan BIG TIME. En kestä. Olen niin innoissani. Erityisesti siitä, että saan jakaa sen teidän kanssa.

Täältä tulee, oletteko valmiit...

Sain käsiini pinon lippuja erään elokuvan kutsuvierasnäytökseen, joka on Helsingissä 1.6.2010... Leffan, jossa aina löydetään hyvä syy ostaa uudet Manolot, pitää siskojen puolta ja olla nainen isolla ännällä... SEX AND THE CITY 2!!!

Nyt kannattaa kommentoida! Annan lipun + avec niille, jotka osaavat kertoa mulle mikä miehiä vaivaa! Jos et tiedä miksi minulla on niin suuri hinku saada se selville, lue blogia hiukan taaksepäin;)

Kisa on päällä ensi keskiviikkoon 26.5.2010 klo 14 asti!

torstai 20. toukokuuta 2010

Synkeä tulevaisuus

Pakko se on hyväksyttävä: menen Suskin bileisiin yksin, linttaan tallatuissa ballerinoissa ja sydänsurujen riuduttamana. Jos tästä on pakko löytää jotain positiivista niin, kaikki tämä murhe ja tuska varmasti laihduttaa. Olo on jo nyt jotenkin varjoisa. Täydentäisiköhän nämä lasit mun kaikkea kokenee, mutta entistä vahvempana nouseen kohtalokkaan naisen olemusta?

keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Alhaisin alho

Suklaarekka tänne kiitos! Kaikki on pilalla. Koko elämä. Piristikää mua, palkitsen parhaat yritykset Spotify-kutsulla.

Tässä Maikin blues soittolista:

Help for Haiti: Everybody hurts
Irina: Hiljaisuus
Elin Ruth Sigvardson: Is it over
Carla Bruni: Quelqu’un ma dit
Regina Spektor: Samson
Prince of Assyria: Another Love Song
Egotrippi: Vuokses sun
Damien Rice: The blower’s daughter
Coldplay: Fix you
Rihanna: Cry
Björk: Bachelorette
Roisin Murphy: Scarlett Ribbon

PS lyhyesti: rouva harmaa varpusen – a.K.a modern rastafarista oli valittanut mun pomolle, että olin muka pilannut sekä rouvan elämän että tyttären yliopillasjuhlat. Pomo oli joutunut palauttamaan rahat ja sanoi, että se menee mun palkasta. Puolustin tietenkin itseäni ja kerroin, kuinka olin auttanut rouvaa vain löytämään uinuvan uuden minänsä ja että tottakai sellaiseen kestää hetken totuttautua. Pomo päätti valita pienen ihmisen tien ja pysyä raivona. Eli hei hei suklaanruskeat Manoloni! Samalla voin ilmeisesti hyvästellä Jarin, sillä rakas poikaystäväni ei ole vieläkään soittanut.

VOI KAKKI!

maanantai 17. toukokuuta 2010

The working girl

Olen uppoutunyt viime päivinä työminään kun tyttöystäväminäni taitaa olla täydellisen epäonnistunut (Lue: Jari ei ole vieläkään soittanut). Juhlasesonki on taas käsillä ja asiakkaat kyselevät kampauksien perään. Tänään yksi rouva halusi jotain uuttaa tyttärensä ylioppilasjuhliin. Tunnistin heti klassisen makeover casen: harmaa varpusesta sexy mamaksi. Lapset lähtee kotoa ja uusi elämä alkaa. Hillitön sympatian aalto hyökyi suoraan mun sieluuni ja tiesin, että mun tehtvänä oli auttaa tuota alistunutta rouvaparkaa uuteen alkuun. Jotenkin naisparan takakireä olemus huusi uutta rentoa asennetta, joten loihdin tällaisen mielettömän lettikampauksen:



Sillä erolla tietenkin, että rouvan hiukset olivat vaaleat ja niitä oli vähän vähemmän.

Rouvakin oli niin onnellinen uudesta lookistaan, ettei saanut sanaa sanotuksi.

Tuli niin hyvä fiilis, että pystyin auttamaan jotain, että palkitsin itseni pienellä suklaalla.

perjantai 14. toukokuuta 2010

Kaikkea paitsi Zeniä

En tajua miehiä! Tajuaako joku? Auttakaa mua ymmärtämään! Palkitsen parhaan postauksen:)

PS. Jari ei siis ole puhunut mulle sen jälkeen, kun ehdotin joogaa. Suuttui ihan täydellisesti, kun sanoin että joogin imago on paljon sexympi kuin snookerin pelaajaan. Siis kuka nyt muka muistaa jotain pappa-Cruisen ysärileffaa? Jos alkaa kohkaamaan siitä jotain Suskin bileissä, niin en kestä. Niin noloa. Miten joku voi ymmärtää mut niin väärin? Halusin vaan auttaa Jaria kehittymään ihmisenä. Eikös se ole tyttöystävän tehtävä?

Söin koko kakun, ettei tämä järkyttävä vääryys myrkytä mun kokonaan sielua.

Jotenkin mua...

...eikö olekin?

Ihanaa, kun kaikkialla on ihmisiä, jotka tajuaa ja on niin in sync, vaikka niitä ei olisi koskaan tavannutkaan.

Kosmista viikonloppua:)

torstai 13. toukokuuta 2010

Melkein kuin Nigella

Tässä mun versio kakusta. Aika täydellinen. Jos mun hiusstylist ura menee jostain ihmeen syytä pieleen, ryhdyn suklaaunelmien toteuttajaksi. Ehkä joku kuuma kokki rakastuu muhun, kun löytää keittiöjumalatterensa minusta. Miehet on kyllä tosi kilpailuhenkisiä. Ehkä se voisi olla vaan joku todella rikas suklaaluomusten ystävä, joka osaa arvostaa tällaista afrodisiakkisten makujen luojaa.



keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Chaos café

Olin tänään Suskin kanssa kahvilla. Mun piti ensin ottaa vaan vihreetä goji-marja -teetä, mutta en voinut vastustaa suklaakakkua, jossa oli manteleita päällä ja vadelma-mustikka-boysenmarjahilloa sisällä. Täydellistä, paitsi Suski otti vaan sitä vihreetä teetä. Siksi sen iho on niin täydellinen ja farkkukoko aina 26. Saakohan jostain vihreän teen makuista tummaa suklaata, sillä suklaasta en luovu! Olen rajani tunteva, itsenäinen nainen, joka osaa nauttia hetkestä ja jos hetki vaatii suklaata, niin sitten syödään suklaata.

Suski sanoi, että Jari kuulostaa ihanalta tyypiltä, eikä malta odottaa että tapaa sen. Täytyy vaan sanoa Jarille, että lukee muutaman arkkitehti julkaisun ja täytyy nyt oikeesti viedä se sinne joogaan, sillä jotenkin musta tuntui että Jari olisi täydellinen arkkitehti-joogi ja taisin sanoa Suskille, että se on jo.

PS. Tässä muuten sen mielettömän suklaakakun resepti:) Kun Suski oli lähtenyt jumppaan, jäin vielä toiselle kakkupalalle ja aloin jutella kahvilan pitäjän kanssa. Tosi kiva nainen ja suklaafriikki niin kuin minäkin.

Dream a little dream of me -suklaakakku

Kakkupohjataikina:
3 reilua ruokalusikallista kaakaojauhetta
4 rkl kiehuvaa vettä
3,5 dl sokeria
200 g voita
3 suurta munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
1 kourallinen mantelilastuja

Kostutukseen:
tilkka esim. Marsalaa tai Sherryä

Täyte:
2 dl kermaa
3-4 dl vadelmia, boysenmarjoja ja mustikoita

Suklaakuorrute:
100 g voita
100 g hyvää tummaa suklaata
100 g tomusokeria
3 rkl maitoa
Kuorallinen mantelirouhetta

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Jos sinulla on kaksi samankokoista kakkuvuokaa, paista kakkulevyt niissä. Yhdelläkin toki selviää, silloin pohja täytyy vain paistamisen jälkeen puolittaa. Peitä vuoan/vuokien pohjat leivinpaperilla. Sekoita kaakaojauhe ja kiehuva vesi tasaiseksi seokseksi. Vaahdota sokeri ja pehmeä voi. Lisää voivaahtoon kaakao-vesiseos, munat sekä jauho-leivinjauheseos. Sekoita hyvin ja lisää lopuksi mantelit. Lusikoi taikina yhteen tai kahteen vuokaan ja paista pohjaa/pohjia 20-30 minuuttia. Anna jäähtyä hieman ja irrota vuoasta/vuoista. Jos käytät yhtä kakkuvuokaa, halkaise kakkupohja. Poista leivinpaperit.

Pane suklaakuorrutteen aineet kulhoon ja se edelleen kuuman vesikattilan päälle. Sekoita tasaiseksi ja anna jäähtyä. Vaahdota kerma ja mausta sokerilla. Kostuta halutessasi kakkulevyt tilkalla alkoholia. Levitä toiselle pohjalle paksulti kermavaahtoa, jonka päälle ripottele runsaasti tuoreita marjoja. Paina toinen kakkulevy päälle. Kuorruta koko komeus jäähtyneellä suklaalla ja levitä sitä reunoillekin. Anna päällysteen vielä kovettua hetken ennen kuin nostat kakun pöytään. Pidä huoli siitä, että kakkulautanen on itse kakkua isompi, sillä kuorrute valuu herkullisesti yli rajojen...

tiistai 11. toukokuuta 2010

ZEN

Katsokaa nyt näitä kenkiä!!! Ne on vaan aika kalliit, mutta ihanat!



Olen ne ansainnut. Töissäkin on ollut tosi hankalia asiakkaita, mutta olen itse pysynyt täydellisessä ZEN-tilassa.

Tila vähän rakoili, kun Suski kutsui meidät sen bileisiin ens viikolla. Suski on aina niin täydellinen ja kaikki sen piirin tyypit niin in style. Suski sanoi, et voin ottaa Jarin mukaan bileisiin. Vähän jännittää esitellä se kaikille. Mut haluan näyttää tosi kauniilta, niin kauniilta että Jari näkee vaan mut. Ja kaikki muutkin samalla. Joku vinkkas Facebookissa, että netissä on joku kilpailu mistä voi voittaa Manolot. Pitäiskö osallistua?

http://www.tupla.com/mini

maanantai 10. toukokuuta 2010

A.k.a Scarlett

Javier Bardemista puheen ollen… Ja kaikkein parasta on, että kaikki käskivät mun laittaa Scarlett Johanssonin kuvan feissariin Dobbelgängerweekkinä.

lauantai 8. toukokuuta 2010

Täydellinen päivä, täydellinen mies ja täydellinen mekko

Tididii, täydellinen mekko kasissa! Ja Jari vielä osti sen mulle!!! On se ihana. Siis Jari (ja tietty mun uusi karhunvatukan punasinilila kotelomekko, joka menee täydellisesti niiden suklaanruskeiden Manoloiden kanssa, jotka tilaan heti huomenna).

Vähän urpo, mut mun urpo. Siis Jari, ei Manolot. Jos me saadaan lapsi, mä haluaisin antaa sille jonkun tosi erikoisen nimen, johon yhdistyy jotain meistä kummastakin. Niin kuin Javi (Jari + viehko), Uma (Urpo + Maikki) tai Urja (Urpo + Jari). Toi viimeinen on kyllä aika uljas, mut Javi on mun suosikki. Tulee mieleen Javier Bardem. Sen lempinimi on varmaan Javi tai Xavi. Se on kyllä ihana. Jotenkin alkukantainen niin kuin Jarikin. Tai ainakin vähän niin kuin Jari. Sit mä lausuisin sen lapsen nimen viehättävästi espanjalaisittain: ”Havii”.

Pitää muuten ostaa kynttilöitä. Miten mä muistan tämän kaiken? Jotenkin tää meidän ostospäivä sekoitti mun mielen. Taidan antaa sen mekon muhia vielä hetken tuolla kassissa. Se on sellainen mekko, joka vaati kypsyttelyä ennen kuin loksahtaa täydellisesti. Jos tilaisin ne kengät ensin? Täytyy samalla ostaa neulaa ja lankaa, kun haen ne kynttilät. Ja jotain pientä hyvää.

perjantai 7. toukokuuta 2010

Todeksi osoitettu teoria

Kävin tänään ihan nopsaan katsomassa etukäteen, mikä fiilis kaupoilla on. Värähtelyt olivat kyllä kohdillaan, kun löysin nämä. Siis huom! LÖYSIN. Hahaa, mottoni alkaa toteutua käytännössä! Ihan täydelliset ostoskengät huomiselle THE shoppingpäivälle. Juhlistan tätä jollain oikein pienellä.

torstai 6. toukokuuta 2010

Wishin’ and hopin’

Kuinka lujaa tarvitsee toivoa, että tää mekko ilmestyisi mulle sitten THE päivänä.




Rakastan muuten tuota otsikon biisiä! Olisin hyvin voinut syntyä 60-luvulle Dusty Springfieldin parhaaksi kaveriksi.

tiistai 4. toukokuuta 2010

The shopgirl

Mä olen suunnitellut meidän ostospäivän tosi tarkkaan. Siitä tulee sellainen mieletön ”turistina kotikaupungissa päivä”. Luin just tosi koskettavan artikkelin siitä, miten paljon enemmän löytää, kun ei etsi. Siinä puhuttiin kai enemmän elämästä, mutta kyllä se pätee kanssa kenkiin ja mekkoihin.

Just mun elämän osalta se on totta silleen, että enhän mä etsinyt mitään tai ketään, kun Jari melkein kaatoi kahvit mun viehkofaktor-kengille. Se oli niin söpön urpo, kun pyyteli anteeksi siinä kontallaan mun edessä. Jotenkin vaan hellyin.

Nytkin se on aika söpön urpo, kun yrittää tunkea ostospäivän ohjelmaan jotain museoita ja bussiajeluja. Sittenhän me etsittäisiin tarkoituksella taidesäväreitä sen sijaan, että annetaan ostoskeskuksen houkutusten vaan näyttäytyä meille. Huokaus. Ymmärtääköhän Jari mua lainkaan? Jotenkin alkoi ahdistaa. Tarvitsen niin jotain pientä ja piristävää.


PS. Oletteko muuten nähneet tuon elokuvan Shopgirl? Clare Danes valitsi just oikean tyypin siinä lopussa. Vähän samalla lailla urpon kuin mun Jari:)

sunnuntai 2. toukokuuta 2010

Ministi timmi

Siis tässä nämä pillit Jarille. Löysin ne mailman ihanimmasta muotilehdestä ja näytin Jarille.




Se yskähti silleen jännästi. Oli niin innoissaan, että meinasi tukehtua mun tarjoamiin paahdettuihin soijapapuihin. Mä laitoin niitä salattiin, kun niissä on tosi paljon proteiineja ja Jari sanoi, että voisi lähtee mun kanssa joku päivä ChiBall-spinningiin. Siinä kasvaa lihakset tosi kauniisti ja nopeasti. Jari on kyllä ihan timmi, mutta niiden pillien kanssa sopisi ihan älyttömän hyvin sellainen liivi, jossa hauikset näkyy.

Voi kakki, en ole kyllä itsekään käynyt salilla kahteen viikkoon. Täytyy syödä vähän minimiin ennen kuin mennään shoppailemaan.

Vitsi, siitä tulee ihanaa!

lauantai 1. toukokuuta 2010

Villaa ja vadelmanpunaisia pillejä

Voi kakki, nyt se sitten on täällä. Kevät. Paljastava auringonvalo. Vaatekappi täynnä villaa ja mustaa. No, on siellä se ihana paljettimekko, joka mulla oli silloin, kun menin Jarin bileisiin. Ja ne kengät! Ihan täydelliset, vaikka varpaat olivat vielä aamullakin ihan valkoiset.



Ei mun kalikkavarpaat Jaria haitannut. Miestä osaa kyllä arvostaa erityisesti silloin, kun se tajuaa vinkin lämmittää varpaita tai hieroa jalanpohjia, kun asettaa jalat juuri oikeassa kulmassa syliin. Vaikka olin mä aika viehättävänä sinä iltana, se lenkkeilijäkin katsoi niin rohkeesti.

Mut nyt on pakko saada joku uusi kevätihanuus ja toiset vähintään yhtä viehättävät kengät. Lähtisiköhän Jari mun kanssa shoppailemaan? Yleensä miehet vaan roikkuu kannoilla, eikä anna rauhaa tai sitten ne vaipuu jonkin sortin koomaan. Jari on kylllä erilainen, se näkee syvemmälle naiseen ja jotenkin tajuaa.

Ehkä mä saisin houkuteltua sen ostamaan sellaiset mielettömät vadelmanpunaiset pillit.