keskiviikko 19. toukokuuta 2010

Alhaisin alho

Suklaarekka tänne kiitos! Kaikki on pilalla. Koko elämä. Piristikää mua, palkitsen parhaat yritykset Spotify-kutsulla.

Tässä Maikin blues soittolista:

Help for Haiti: Everybody hurts
Irina: Hiljaisuus
Elin Ruth Sigvardson: Is it over
Carla Bruni: Quelqu’un ma dit
Regina Spektor: Samson
Prince of Assyria: Another Love Song
Egotrippi: Vuokses sun
Damien Rice: The blower’s daughter
Coldplay: Fix you
Rihanna: Cry
Björk: Bachelorette
Roisin Murphy: Scarlett Ribbon

PS lyhyesti: rouva harmaa varpusen – a.K.a modern rastafarista oli valittanut mun pomolle, että olin muka pilannut sekä rouvan elämän että tyttären yliopillasjuhlat. Pomo oli joutunut palauttamaan rahat ja sanoi, että se menee mun palkasta. Puolustin tietenkin itseäni ja kerroin, kuinka olin auttanut rouvaa vain löytämään uinuvan uuden minänsä ja että tottakai sellaiseen kestää hetken totuttautua. Pomo päätti valita pienen ihmisen tien ja pysyä raivona. Eli hei hei suklaanruskeat Manoloni! Samalla voin ilmeisesti hyvästellä Jarin, sillä rakas poikaystäväni ei ole vieläkään soittanut.

VOI KAKKI!

maanantai 17. toukokuuta 2010

The working girl

Olen uppoutunyt viime päivinä työminään kun tyttöystäväminäni taitaa olla täydellisen epäonnistunut (Lue: Jari ei ole vieläkään soittanut). Juhlasesonki on taas käsillä ja asiakkaat kyselevät kampauksien perään. Tänään yksi rouva halusi jotain uuttaa tyttärensä ylioppilasjuhliin. Tunnistin heti klassisen makeover casen: harmaa varpusesta sexy mamaksi. Lapset lähtee kotoa ja uusi elämä alkaa. Hillitön sympatian aalto hyökyi suoraan mun sieluuni ja tiesin, että mun tehtvänä oli auttaa tuota alistunutta rouvaparkaa uuteen alkuun. Jotenkin naisparan takakireä olemus huusi uutta rentoa asennetta, joten loihdin tällaisen mielettömän lettikampauksen:



Sillä erolla tietenkin, että rouvan hiukset olivat vaaleat ja niitä oli vähän vähemmän.

Rouvakin oli niin onnellinen uudesta lookistaan, ettei saanut sanaa sanotuksi.

Tuli niin hyvä fiilis, että pystyin auttamaan jotain, että palkitsin itseni pienellä suklaalla.

perjantai 14. toukokuuta 2010

Kaikkea paitsi Zeniä

En tajua miehiä! Tajuaako joku? Auttakaa mua ymmärtämään! Palkitsen parhaan postauksen:)

PS. Jari ei siis ole puhunut mulle sen jälkeen, kun ehdotin joogaa. Suuttui ihan täydellisesti, kun sanoin että joogin imago on paljon sexympi kuin snookerin pelaajaan. Siis kuka nyt muka muistaa jotain pappa-Cruisen ysärileffaa? Jos alkaa kohkaamaan siitä jotain Suskin bileissä, niin en kestä. Niin noloa. Miten joku voi ymmärtää mut niin väärin? Halusin vaan auttaa Jaria kehittymään ihmisenä. Eikös se ole tyttöystävän tehtävä?

Söin koko kakun, ettei tämä järkyttävä vääryys myrkytä mun kokonaan sielua.

Jotenkin mua...

...eikö olekin?

Ihanaa, kun kaikkialla on ihmisiä, jotka tajuaa ja on niin in sync, vaikka niitä ei olisi koskaan tavannutkaan.

Kosmista viikonloppua:)

torstai 13. toukokuuta 2010

Melkein kuin Nigella

Tässä mun versio kakusta. Aika täydellinen. Jos mun hiusstylist ura menee jostain ihmeen syytä pieleen, ryhdyn suklaaunelmien toteuttajaksi. Ehkä joku kuuma kokki rakastuu muhun, kun löytää keittiöjumalatterensa minusta. Miehet on kyllä tosi kilpailuhenkisiä. Ehkä se voisi olla vaan joku todella rikas suklaaluomusten ystävä, joka osaa arvostaa tällaista afrodisiakkisten makujen luojaa.



keskiviikko 12. toukokuuta 2010

Chaos café

Olin tänään Suskin kanssa kahvilla. Mun piti ensin ottaa vaan vihreetä goji-marja -teetä, mutta en voinut vastustaa suklaakakkua, jossa oli manteleita päällä ja vadelma-mustikka-boysenmarjahilloa sisällä. Täydellistä, paitsi Suski otti vaan sitä vihreetä teetä. Siksi sen iho on niin täydellinen ja farkkukoko aina 26. Saakohan jostain vihreän teen makuista tummaa suklaata, sillä suklaasta en luovu! Olen rajani tunteva, itsenäinen nainen, joka osaa nauttia hetkestä ja jos hetki vaatii suklaata, niin sitten syödään suklaata.

Suski sanoi, että Jari kuulostaa ihanalta tyypiltä, eikä malta odottaa että tapaa sen. Täytyy vaan sanoa Jarille, että lukee muutaman arkkitehti julkaisun ja täytyy nyt oikeesti viedä se sinne joogaan, sillä jotenkin musta tuntui että Jari olisi täydellinen arkkitehti-joogi ja taisin sanoa Suskille, että se on jo.

PS. Tässä muuten sen mielettömän suklaakakun resepti:) Kun Suski oli lähtenyt jumppaan, jäin vielä toiselle kakkupalalle ja aloin jutella kahvilan pitäjän kanssa. Tosi kiva nainen ja suklaafriikki niin kuin minäkin.

Dream a little dream of me -suklaakakku

Kakkupohjataikina:
3 reilua ruokalusikallista kaakaojauhetta
4 rkl kiehuvaa vettä
3,5 dl sokeria
200 g voita
3 suurta munaa
3,5 dl vehnäjauhoja
2,5 tl leivinjauhetta
1 kourallinen mantelilastuja

Kostutukseen:
tilkka esim. Marsalaa tai Sherryä

Täyte:
2 dl kermaa
3-4 dl vadelmia, boysenmarjoja ja mustikoita

Suklaakuorrute:
100 g voita
100 g hyvää tummaa suklaata
100 g tomusokeria
3 rkl maitoa
Kuorallinen mantelirouhetta

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Jos sinulla on kaksi samankokoista kakkuvuokaa, paista kakkulevyt niissä. Yhdelläkin toki selviää, silloin pohja täytyy vain paistamisen jälkeen puolittaa. Peitä vuoan/vuokien pohjat leivinpaperilla. Sekoita kaakaojauhe ja kiehuva vesi tasaiseksi seokseksi. Vaahdota sokeri ja pehmeä voi. Lisää voivaahtoon kaakao-vesiseos, munat sekä jauho-leivinjauheseos. Sekoita hyvin ja lisää lopuksi mantelit. Lusikoi taikina yhteen tai kahteen vuokaan ja paista pohjaa/pohjia 20-30 minuuttia. Anna jäähtyä hieman ja irrota vuoasta/vuoista. Jos käytät yhtä kakkuvuokaa, halkaise kakkupohja. Poista leivinpaperit.

Pane suklaakuorrutteen aineet kulhoon ja se edelleen kuuman vesikattilan päälle. Sekoita tasaiseksi ja anna jäähtyä. Vaahdota kerma ja mausta sokerilla. Kostuta halutessasi kakkulevyt tilkalla alkoholia. Levitä toiselle pohjalle paksulti kermavaahtoa, jonka päälle ripottele runsaasti tuoreita marjoja. Paina toinen kakkulevy päälle. Kuorruta koko komeus jäähtyneellä suklaalla ja levitä sitä reunoillekin. Anna päällysteen vielä kovettua hetken ennen kuin nostat kakun pöytään. Pidä huoli siitä, että kakkulautanen on itse kakkua isompi, sillä kuorrute valuu herkullisesti yli rajojen...

tiistai 11. toukokuuta 2010

ZEN

Katsokaa nyt näitä kenkiä!!! Ne on vaan aika kalliit, mutta ihanat!



Olen ne ansainnut. Töissäkin on ollut tosi hankalia asiakkaita, mutta olen itse pysynyt täydellisessä ZEN-tilassa.

Tila vähän rakoili, kun Suski kutsui meidät sen bileisiin ens viikolla. Suski on aina niin täydellinen ja kaikki sen piirin tyypit niin in style. Suski sanoi, et voin ottaa Jarin mukaan bileisiin. Vähän jännittää esitellä se kaikille. Mut haluan näyttää tosi kauniilta, niin kauniilta että Jari näkee vaan mut. Ja kaikki muutkin samalla. Joku vinkkas Facebookissa, että netissä on joku kilpailu mistä voi voittaa Manolot. Pitäiskö osallistua?

http://www.tupla.com/mini