Piti sitten nähdä Herra “Hyvää Kesää Piste” just ennen lähtöä. Siellä se makasi joogasalin lattialla meditoimassa, kun hiipparoin myöhässä sisään. Yritin mennä pylvään taakse piiloon, mut kompastuin tietenkin sen takakireimmän akan mattoon. Sen, joka hikoilee aina niin paljon, et lattiakin lainehtii. Tosi ällöä. Teen itse mielummin puoliteholla ja lepäilen aina välissä etten vaan hikoilisi liikaa. Bussissakin suihkautan vaivihkaa ilmaan vähän eau de toilettea, kun en kestä miltä ihmiset voi haista. Kerran yksi nainen mun vieressä meni ihan valkoiseksi ja juoksi seuraavalla pysäkillä ulos. Aika törkeetä. Koko yhteiskunnanhan parasta tässä vaan ajatellaan.
Anyway. Kompastuin ja seuraavaksi huomasin tuijottavani suoraan takakireän akan pyllyyn. Samassa rytäkässä kaatui koko lähiympäristön vesipullot. Koko sali tietenkin heräsi horroksestaan, kun Miss Takakireä heitti mut päältään ja ryntäsi sadatellen ulos salista. Yritin ryömiä näkymättömänä omalle matolleni ettei Jari vaan huomaisisi. Mut ihan vaan varuiksi, jos kuitenkin huomasi, yritin tehdä kaikki liikkeet niin täydellisesti kuin vaan osasin, mistä seurasi se, että olin aivan kuollut kun tunti loppui. En päässyt ylös ennen kuin ohjaaja soitti sitä järkyttävää metallilautasta ja siihen mennessä Jari oli jo häipynyt.
Mut voi kakki. Jari joogatunnilla. Mitä helvettiä?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti